lauantai 19. marraskuuta 2011

Vetämättömyys kohtaa sitkeyden





Tänään on vaan niin vetämätön päivä. Ei jaksanut ajatella edes lenkille lähteä, tyydyin vain katselemaan keskellä juoksutarhaa kuinka erästä ei väsyttänyt. Ja lumitilanne on ihan hyvä. Pidän tuosta kuvasta missä Terapeutilla on kaksi häntää.

Nyt lähden valloittaman sohvan koiralta! Ehkä jaksan kaivaa jostain suklaata mukaan ja mäyris luultavasti motkottaa jalkopäässä. Todennäköisesti se myös raahaa kaikki imeskellyt lelunsa päälleni. Ne solmut niissä köysissä on aika kovia. Että auts! jo etukäteen.Viimevuotinen joululahja -tanskandogin köysilelu- on muuten vieläkin mäyriksen käytössä. Se onkin ainoa, mikä on kestänyt näin kauan. Sen se jaksaa raahata ensimmäisenä sohvan valloittavan uhrin päälle ja moukaroida sillä väsynyttä ihmisparkaa. Hämmästys on mäyräkoiran puolelta suuri jos ihminen ei älyä lähteä siitä tämän jälkeen. Tänään päätän kuitenkin olla mäyräkoiraa sitkeämpi.

5 kommenttia:

Marja-Leena kirjoitti...

Täällä ei ole vielä lunta mutta luvassa on ja mies saa vaihtaa talvirenkaat sitten huomenna.En vaan pidä nastoilla ajamisesta kuivalla asfaltilla:( Vetämätöntä taitaa olla ympäri Suomen.Nyt on vaan se aika. Hauskoja kuvia.Minä teen joskus niin, että vaan lennätän Ossin lattialle sohvalta. Ehkäpä tarvitsee meidänkin löytää jostain sellainen tanskandogille tarjkoitettu köysi. Tosin pienempi köysikin on ehjänä kun olen säilyttänyt sitä kaapissa:) Terveiset teille kaikille M-L ja Ossi

Arttu kirjoitti...

Heh, samat fiilikset oli aamulla, kun ennen heräämistä oli pakko sulloutua ulkotamineisiin. Liukastelin jonkin matkaa metsäpolulla jäisten lehtien ja sammaleiden sekamelskassa, kunnes kyllästyin koirien tempomiseen ja käännyin takaisin. Kummasti vauhti hidastui...
Ei kai Terapeutti ole oppinut terrierin ravistusmeininkiä köyden kanssa? Se meinaan sattuu todella paljon, kun Basse tappaa köyttä. Arttu väistää yleensä huomattavan kauas, enkä ihmettele.
Oikeutettua sohvalepoa sulle, älä suostu ottamaan syysflunssaa vetämättömyyden lisäksi.

Sohvi kirjoitti...

Marja-Leena: siis meillähän on lunta juuri noin paljon kuin kuvassa, mitähän nuo säätiedotukset siitä oikein vouhkaavat? Ihan hyvä määrä mielestäni :) Täällä on kyllä tiet jäässä, niin että nastat on jo alla. Hah hah, tuohan onkin oiva konsti säästää koiran leluja: kaappi! Terveisiä!

Mai: Kyllä, juuri noin Terapeuttikin tappaa köyttä, varmaan joku alkukantainen vaisto ravistella uhrit hengiltä. Ihan niin kiva ei ole se kun solmu moksahtaa poskeen tai rilleihin.

Ei ole syysflunssaa, eikä toivottavasti tulekkaan. Tais olla ihan jotain vapaapäivän lorvikatarria ja sohvankin sain melkein itselleni! Välillä pitää kokeilla, miltä mäyräkoirasta tuntuu, sekun on meidän sohvan suurkuluttaja. Terveisiä!

Paloma kirjoitti...

Hei! Kivaa taas löysin mäykkyblogin :) tervetuloa lukemaan myös omaani ja lauman elämää. Rapusja!

Sohvi kirjoitti...

Paloma: Tervetuloa! Minä olenkin käynyt blogissasi, olen vaan niin turkasen huono jättämään kommentteja. Mutta täällä se on mulla kirjanmerkeissä! Ja samanlainen keiju istuu meidänkin ikkunalaudalla! Rapsutuksia kauniille koirillesi!

Meillä satoi nyt sitä lunta, niin innoissani en ollut, että olisin jaksanut kuvata sitä. Mutta koira muistutti puudelia kun tuli sisään.