Eilisaamuna tämä veijari järjesti meille pienen näytöksen.
Näköyhteys lintulaudalle avautuu suoraan aamukahvipöydästä.
No, sen tietää myös oravapoliisi.
Karvahäntäinen äksönmän jyrsi talipalloja, sinnikkäästi. Jotain epäilyttävää on kyllä tuolla lasin takana...
"Jos maastoudun näin, niin se ei huomaa mitään."
"Parasta vaihtaa maisemaa."
"Mitäh, mihin se lähtee?"
Toinen linnunruokintatirppa on lähempänä metsää.
Oma apu paras apu.Eilinen aamu meni seuratessa tätä veijaria, niin että kahvikin jäähtyi kuppiin ja oli keitettävä uusi satsi. Melkein joka aamu se vierailee tuolla kauempana olevan tirpan alla maassa, jonne linnut pudottavat siemeniä. Nyt niitä ei vissiin ollut siellä, koska oli kiivettävä jyrsimään talipalloja. Mäyräkoira yritti olla hengittämättä, mutta noin lähellä oleva herkkupallero sai pöydän tärisemään kuin keskitason maanjäristyksessä.
Olen joskus varmaan kertonutkin, että oravan vahtaus on Terapeutille joka-aamuinen tapa, niinkuin meille lehden luku. Joskus rynnistäminen aamukahvipöytään on niin railakasta että kahvikupit ovat lennelleet ja aamunavaus suoritetaan suomalaisilla perinnekirosanoilla. Terapeutti tunnistaa sanat "kato" ja "orava" ihan missä lauseyhteydessä ja vuorokaudenaikana tahansa. Kerran tulin sisälle ja sanoin muulle perheelle ihan tavallisella äänellä, että koiruuden karvahäntä oli tuolla saunan takana. Terapeutti ponkaisi sohvan selkänojalta ja ryntäsi keittiön ikkunaan pillit soiden. Edes kiertoilmaisut eivät pysty hämäämään tätä asialleen omistautunutta oravapoliisia. En yhtään tiedä, mistä se tiesi mistä puhuin. Joskus huvikseen ollaan kokeiltu orava-sanaa johonkin tavallisen lauseen sisään, ja aivan, kyllä on koiralla kuulo tallella.
Viehtymys näihin karvahäntiin tulee Terapeutin lapsuudesta, pidin sitä irti pihallamme sen ollessa pentu. Aika nopeasti se äkkäsi nämä oravat, joita oli kiva ajaa ympäri metsää helvetillisen kiljunnan säestämänä. Kolme viimeistä sanaa tarkoittaa myös koiraa jahtaavia ihmisiä. Että nyt sitten vaan tyydymme katselemaan oravia ruudun takaa. Aika veikeitä veijareita ne kyllä ihmisenkin mielestä ovat!
Olen joskus varmaan kertonutkin, että oravan vahtaus on Terapeutille joka-aamuinen tapa, niinkuin meille lehden luku. Joskus rynnistäminen aamukahvipöytään on niin railakasta että kahvikupit ovat lennelleet ja aamunavaus suoritetaan suomalaisilla perinnekirosanoilla. Terapeutti tunnistaa sanat "kato" ja "orava" ihan missä lauseyhteydessä ja vuorokaudenaikana tahansa. Kerran tulin sisälle ja sanoin muulle perheelle ihan tavallisella äänellä, että koiruuden karvahäntä oli tuolla saunan takana. Terapeutti ponkaisi sohvan selkänojalta ja ryntäsi keittiön ikkunaan pillit soiden. Edes kiertoilmaisut eivät pysty hämäämään tätä asialleen omistautunutta oravapoliisia. En yhtään tiedä, mistä se tiesi mistä puhuin. Joskus huvikseen ollaan kokeiltu orava-sanaa johonkin tavallisen lauseen sisään, ja aivan, kyllä on koiralla kuulo tallella.
Viehtymys näihin karvahäntiin tulee Terapeutin lapsuudesta, pidin sitä irti pihallamme sen ollessa pentu. Aika nopeasti se äkkäsi nämä oravat, joita oli kiva ajaa ympäri metsää helvetillisen kiljunnan säestämänä. Kolme viimeistä sanaa tarkoittaa myös koiraa jahtaavia ihmisiä. Että nyt sitten vaan tyydymme katselemaan oravia ruudun takaa. Aika veikeitä veijareita ne kyllä ihmisenkin mielestä ovat!
8 kommenttia:
Ihanat kuvat ja uskomaton tarina koiran sanavarastosta :)
Mäyräkoiran muisti on ensinnäkin todella pitkä, kilpailee norsun kanssa. Kyllä siinä sitten kelpaa kalastella sanoja ihmisten vaivalla keksimistä kiertolauseista :)
Mukavia kyttäyshetkiä Terapeutille!
Miksiköhän "tänne"-sana ei aiheuta minkäänlaisia reaktioita koirassa? Sitä tulee viljeltyä kyllä niin paljon, että koira varmasti sen erottaa ja kaikilla mahdollisilla äänensävyillä. Pitää varmaan hommata jostain oravannahka (enkä tarkoita nyt rahhaa) niin jo varmaan tulis luokse viivana! Nyt se vaan istuu jääräpäisesti paikallaan ja katsoo silmiin että mitä?? Siis sisällä ollessaan. Ulkona ei katsota silmiin eikä varsinkaan istuskella. On muuta tekemistä...
Joskus ollaan ihmetelty kyllä muutakin koiran ymmärtämää, mutta täytyy sit kirjoittaa kun tulee mieleen, miun muisti on kyllä niin lyhyt etten nytkään muista mihin se liitty!
Öh, tiedoksi Maille ja Marja-Leenalle, että teidän kommenttilaatikkonne näyttäytyvät tänne vähän hassusti, en pääse moikkaamaan teitiä kumpaakaan. Mut terveisiä nyt kuiteskin!
Kommenttilaatikko-ongelmia on ollut muillakin viime aikoina. Mullakin auttoi, kun otin selaimeksi Google Chromen. En ymmärrä mitä netissä tapahtuu, mutta yritetään pärjätä ja pitää yhteyttä :)
Hauskoi kuvii. Meillä on keittiön ikkuna valitettavasti sen verta ylhäällä eli ikkunan alareuna on keittötason päällä.Ei pääse Ossi-parka tihrustamaan oravi, jotka kanssa röyhkeästi käyvät lintulaudalla.Ensin luulin etteivät ne pääse siihen Bauhausista ostettuun mökkiin mutta olin väärässä. Näin yhtenä aamuna sellaisen akrobaattisuorituksen ettei siihen näköjään pysty kuin orava. Mitähän täällä internetin ihmemaailmassa on oikein sitten tapahtunut? Tarkoititko, ettet pääse meidän blogeihimme.En ole tehnyt yhtikäs mitään muutosta. Se on bloggerissa itsessään kun on tapahtunut joku päivitys. Minusta kyllä tuntuu, että päivitin jotain.. Menepäs sinäkin bloggerin hallintasivulle ja tee se päivitys niin ehkä siekin sitten pääset meidän lokeihin vielä kommentoimaan. Terapeutille unipusut Ossilta.Minä täällä yökyöpelöin.Terveisin Marja-Leena
Itse asiassa kommentointimahdollisuutta ei ollut ollenkaan. Mutta kokeilen Cromea tänään.
Noi Kurret on kyl kivoja kytättäviä. Hitsinpimpula, kun ne on niin nopeita ja ketteriä kiipeemään, ei ehdi eikä saa kiinni, vaikka kuinka yritettäis.
Terapeutin vahtiessa oravaa on kukkapurkkien taakse hyvä piiloutua, mutta kauanko purkit pysyvät ikkunalaudalla... Olli pudottaisi varmaan kukkapurkit heti kättelyssä pois tieltä.
Ollikin tietää sanat kissa ja silli ja silloin ampaistaan suoraan tuolille katsomaan ikkunasta ulos.
Lähetä kommentti