Mäyräkoiran reviiri ei ole koskaan liian laaja. Tänään Terapeutti pääsi tarkastamaan omaansa, koska lumet ovat jo sulaneet parhaimpien karkausreittien kohdalta. Lunta - toistaiseksi valkoista - on hippunen jäljellä. Alin kuva kyllä osoittaa, että laiskuus on iskenyt ihmiseen kesken aidan tilkitsemisen; kanaverkkorulla on viettänyt tuossa koko talven. Ja huomaattehan mitä mäyräkoira ilmiselvästi kuonollaan mittailee...
Koska Islannin tulivuoren tuhkapilvi onnistui sekoittamaan jopa minunkin työni, on Terapeutti päässyt viime päivinä Isännän ja Jälkikasvun kanssa autoilemaan kirkonkylälle, viemään postia ja jopa lenkkeilemään aivan uusilla seuduilla. Autoilusta uhkaa tulla mäyräkoiralle uusi harrastus, nyt se osaa jo jäädä surkeana ovensuuhun katsomaan, jos sitä ei huolitakkaan mukaan. Ajavat koirathan ajavat mieluiten autoilla... Eilinen moninkertainen lenkitys ei kyllä vähentänyt Terapeutin energiamäärää, sisällä piti vielä saada illan hepuli. Silloin vedetään sata lasissa ympäri huushollia ajohuudon saattelemana. Tähän ei edes tarvita mitään varsinaista syytä...
3 kommenttia:
Meilläkin on niin tuttua tuo, että vaikka takana olisi pitkäkin lenkki niin sen jälkeen vedetään vielä reikäpäänä ympäri kämppää, onneksi ainakin tähän asti koira on suorittanut rituaaliaan ilman ääntelyä :D
Voisin kuvitella, että Terapeutin mielessä välkkyy ajatus, että mistä mäyriksen pää mahtuu siitä menee koko koira - ainakin kun katselee tuota kuvaa. Pääseekö Terapeutti tuosta aidasa läpi?
Meillekin olen pikkuisen ajatellut aitausta. Ongelma on vaan se, että kun tietämme käyttää yksi kesämökkiläinen ja kesämökki on ihan muutaman sadan metrin päässä tosin näkymättömissä.
Kun mökkiläiset ovat paikalla Ossi pitää kesällä NIIN järkyttävää ölömölöä, että silloin raahaamme sen sisälle. Sitä jatkuvaa mesoamisa kun ei kestä kukaan kuunnella.
Ihanaa kun kevät saapuu. Teillä on pikkuisen enempi lunta kuin täällä. Meillä pihalla vielä pieni kinos. Sitä pitää vissiin levittää vähän lapiolla niin sulaa loputkin pois. Keväisin terveisin Ossi ja M-L
Ei ole Terapeutti vielä keksinyt mennä aidasta läpi. Ja jotta tältä kauhuskenaariolta vältyttäisiin, niin pitää ottaa itseään niskasta kiinni, että tulee laitettua verkko loppuun saakka. Siinä taisi olla viime kesänä joku tiheä heinikko, joka esti aidalle pääsyn...vai oliko se kahvitauko...
Lähetä kommentti