Vuosi sitten tänä samaisena päivänä pakkasta oli -30. Luin juuri vanhoja kirjoituksia Terapeutista ja kuten kuvasta näkyy noin on silloin makoiltu ja noin muuten makoillaan tänäkin päivänä. Tosin pakkasta ei ole kuin -18, tarpeeksi jäädyttämään tassut. Kuva on muuten otettu maaliskuussa, juuri ennen trimmausta...Terapeutin pääasiallinen elämäntehtävähän on raahata minut ulos kesken työpäivän ja muut henkilökuntaan kuuluvat minä tahansa muuna aikana. Pakkasjakso vapauttaa Terapeutin tehtävästään ja laiskistaa henkilökunnan, mikä ei nyt joululomalla tietysti haitannutkaan (pakkasta -32). Kun kerroin eräälle tutulle vain makoilleeni jouluna sohvalla ja lukeneeni kirjaa, hän kysyi ai, olitko sairaana? Tästä voi vetää johtopäätöksen, että sohvalla tulee makoiltua luvattoman vähän! Nyt kun arki taas alkoi, mäyräkoira voi vallata sen itselleen.
Tää kylmyys ärsyttää nyt niin, että en keksi tähän edes mitään hyvää lopetusta. Taidan lähteä tekemään töitä.
6 kommenttia:
Mukavan näköistä makoilua :)
Terapeutti voisi terapoida Arttuakin ymmärtämään, että jos on edellisenä päivänä juostu 2 tuntia hevosen ja juoksun jälkeen hyväntuoksuisen Saimin kanssa umpihangessa, ei minua tarvitsisi ulkoiluttaa heti, kun koiran silmät aukeavat sen verran, että alkaa saman tien tylsityttää.
No, suuri osasyy taitavat olla pyörätien rakkauskirjeet. Ne puuttuivat joulureissulla maaseudun täydellisestä rauhasta, ja siellä koira tyytyi jopa 5 päivää pihalla juoksenteluun ja vain 3 lyhyeen tielenkitykseen...
Niin, voi olla että urospuoliset lajitoverit ovatkin innokkaampia lukemaan rakkauskirjeitä kuin nämä lähettäjät! Eikö siis pakkanenkaan viilennä tunteita, vai onko teillä ollut inhimillisemmät ilmat? Täällä kiristyy samaa tahtia miun hermojen kanssa, on jo -23, joten ei oikein tuu mitään tuosta lumessa peuhaamisesta, niin kivalta kuin tuo kuullostaakin!
Olenko missannut jotain, vai onko sulla hevonenkin?
Heh, ei ole hevosta, mutta lähdimme Saimin "oman" hevosen tallille mukaan.
Pakkanen ei viilennä juuri mitään, kiristyy ja kiristää vaan, täälläkin on nyt illalla painunut taas liki 15 asteeseen, muutama päivä oli 6-10 astetta, ihan siedettävää. Mäyräkoira vaatii tosiaan yli 20 astetta että harkitsee sisällä oloa ilman jatkuvaa silmänluontia ulko-ovelle...
Puran hermoni vielä (sydän jäätyi jo tuolla ulkona koiran kanssa huiskiessa :) blogiini, aiheena luokse tulo ja mäyräkoiran yliarvostetut korvat...
Täällä Kirkkonummella ei ole pakkasta kuin kymmenisen astetta tai no eilen oli kyllä tiukempaa päivälläkin viitisentoista. Silti Ossi tuntuu varanneen sohvan kokoaikaisesti itselleen. Lienee hoksannut että luen "sohvalla" blogia ja päättänyt että sekin valloittaa sohvan. On oppinut lukemaankin kunläysi ihan oman joululahjansa. Sitten läysi paketin jossa luki "herkkuja kaikille" mutta sattuneesta syystä pelastin sen paketin Ossin aukaisulta. Kohtahan se on taas pyhä:) Terapeutille rapsutuksia ja Ossi voisi vaikkapa lähettää kaukohalauksenkin:) Terveiset Ossi ja emäntä.
Voi miten soma blogi sinulla onkaan! Tai sanoisko oikein, että pääosastarat on superhyviä.
Voin vain kuvitella millaista menoa teillä siellä sohvalla oikein onkaan. Saati sit se oravajuttu tuolla alempana. Aivan tuttua. Siihen kun lisää vielä jäykän kaulan ja hennon, hennon vikinän ja tömäkän tuijotuksen: Kuka kehtaakin tulla MEIDÄN pihalle ja MUM lintulaudalle vielä MUM ÄISKÄN laittamia pähkinöitä syömään???!!!**** Sit on ihan ku meillä.
Mukavia vuodenalkuja teille kaikille.
Kaisa ja kaks karkkarii 12v.
p.s. Artun blogista poikkesin vierailulle
Marja-Leena ja Ossi: halaukset välitetty Terapeutille, mielellään otti vastaan. Lähihaleja se ei saakkaan kuin kissoilta ja ihmisiltä, nyt kun tarkemmin mietin niin kaikki tutut koirat onkin naispuolisia, niitten kans ei paljon halailla muttei rähistäkkään...Ai Ossi osaa lukea, toivottavasti lukuinto ei ylety kirjaston kirjoihin!
Pajupirtin Kaisa: Kun aiemmin Terapeutti erotti lauseesta Kato! -sanan, niin nyt se erottaa myöskin tuon Oravan, vaikka sen lausuis miten monotonisella äänellä. Nyt on kahvikupit laitettava hyvissä ajoin keskelle pöytää kun tiedossa on joka-aamuinen rynnistys ikkunaan. Sohva on muussakin kuin makoilu-käytössä, siihen mm. hinkataan selkänahkaa ruokailun jälkeen ja tietty äristään ja haukahdellaan samalla, ei me ihmiset mutta koira. Kiva kun poikkesit, tuu toistekkin!
Lähetä kommentti