Kaksi viikkoa sitten jäin nyppimään koiran turkkia. Ei kovin nopeata puuhaa työkiireiden ja muiden keväthäslinkien keskellä. Turkin siistiminen onkin ensimmäinen kevään merkki, melkein samanaikaisesti peippojen kanssa. Muita kevään merkkejä näkyy ikkunan läpi, jos siitä pyyhitään talven aikana tulleet nenän jäljet. Seuraavan kuvan onnistuin hävittämään, joten siirrytään sitten siihen tyrmistyttävimpään tämän kevään merkkiin:
Tälläinen yllätys oli yksi ilta pihassamme. Pimeässä käytin Terapeuttia iltapissalla ja pyörittelin tätä jalallani, luulin ensin oksanpätkäksi ja sitten vaskitsaksi. Vasta taskulampun valossa tilanne valkeni jalalleni, josta impulssi siirtyi välittömästi yläkertaan. Loikkasin kyllä metrin taaksepäin. Pienin kissamme oli ottanut sen kuitenkin hengiltä, onneksi on ollut kohmeinen otus. Tämä kissa saapui hetkeä aikaisemmin rinta rottingilla sisään, ihmettelinkin vähän sen pullistelua. Se on erikoistunut nimenomaan sisiliskoihin ja vaskitsoihin, mutta meneehän tuossa näköjään yks kyykin. Hyvä ettei raahannut tätä eteiseen ja piilottanut maton alle, niinkuin se yleensä tekee.Kevät on siis tullut.
7 kommenttia:
Toivottavasti noita ei ole teillä riesaksi asti kesällä...
Hiukan nyt pistää miettimään suunniteltua asunnonhakua vielä enemmän maalta. Tähän rivitalon pihaan aika harvoin eksyy mitään lintua kummempaa.
Jos ei oteta lukuun naapuritalon mekastavaa ukkoa, joka ei aivan vesiselvä ole silloin, kun keksii missä ovikellomme nappi on, vaikkapa iltayöstä...
Terapeutilla on upea asento sohvan selkänojalla :D ! Ja yyöh ällöttävälle kyylle. Onneksi teillä on noin hyvä metsästyskissa ;)
Onneksi kissa oli tappanut kyyn ennen kuin mäyräkoira löysi sen. Hyi ja voi kauhistus noiden käärmeiden kanssa. Olen miettinyt, että voisiko Ollille laittaa kilikellon kaulaan mökillä, niin että kilistellessään hätyyttäisi käärmeet kauemmaksi.
Mai: Parina viime kesänä näitä on näkynyt, toissakesänä kylätie oikein vilisi näitä. Aiemmin ollaan saatu olla rauhassa, että enpä tiiä mistä tämä kertoo...No melkein maalla asumisessa on niin paljon hyviä puoliakin...enemmän ehkä kuin kyyt.
Marjaana: Tämä kissa kantaa joka kesä eteisen täyteen noita matelijoita, en tiiä mikä niissä viehättää. Ja saaliin saatuaan se on erittäin tyytyväinen itseensä ja tässä viimeksi mainitussa tapauksessa minäkin olin siihen.
Olli: Tiedätkö, meillä oli täällä toinenkin koira hoidossa eikä kumpikaan välittänyt tästä käärmeestä mitään, lampsivat yli aivan kuin eivät noteeraisi sitä lainkaan. En tiedä johtuiko se siitä kun se oli kuollut, olisko ne reagoineet siihen toiseella tavalla jos käärme olisi ollut elävä??!
Ai kun on Terapeutti hieno uudessa kevät lookissaan. Ei meinaa samaksi koiraksi tunteakaan. Ossilla vielä leijonanharja tallella.
Aika urhea kissa kun kyyn ottaa hengiltä. Meillä Ossille olen opettanut, että niitä sahalaitaisia matoja pitää väistää. Minä aina napsin kyyt hengiltä lenkeillämme jos vaan tapaan ja kerkiän kävelysauvalla sohaista. Tosin maalla saa tottua kaikkiin ötököihin.. Terveiset Kirkkonummelta Ossi ja M-L
Marja-Leena: Kevätlook on tosiaan kevyempi, Terapeutti näyttää taas hassun pentumaiselta.
Viime kesänä Terapeutti loikki merkillisesti kaikkien risujen yli, ajattelin että oisko kissa kantanut vaskitsan sen jalkoihin tuossa pihalla ja se siksi varoi noita risujakin. Ite en ole osannut opettaa varomaan käärmeitä, kun tilanteet tulee niin äkkiä, tiellä pitää itse katsoa onko risu risu vai matelija, Terapeutti saattaa hyvinkin marssia niistä yli. Eivät haise millekkään kiinnostavalle ilmeisesti.
Kevätterveisiä, lumet hupenevat onneksi hyvää vauhtia!
No vahingossa olen vissiin onnistunut opettamaan Ossille.Kun nimittäin aina lenkeillämme listin sen sahalaitaisen matelijan (jos vain kerkiän) Ossi istahtaa tielle ja kääntää selkänsä siksi aikaa kun murhaa toimitetaan.Kävelysauva on oiva kyyn tappo vekotin. Jos Ossi on pihalla niin se pysyy noin metrin päässä kyystä ja haukkuu omalaatuista haukkua "kyyhaukkua". Oikeasti sen ääni on täysin erilainen tuolloin. Yksi tuttuni sanoo että hänkin haistaa käärmeen hajun siis lähempää.Kai ne käärmeet sitten joltain haisevat.. Terapeutille terveisiä M-L ja Ossi
Lähetä kommentti