Taasko on syyskuu?

Oho, kun vuosi onkin hurahtanut nopeasti. Rapiat vuosi sitten aloitin kirjaamaan ylös näitä mäyräkoiran aivoituksia, kuvatkin ovat siis vuoden takaisia. On näköjään ollut aurinkoinen ilma silloin. Nyt sataa vettä, eikä ole tänä syksynä edes käyty kuuntelemassa kaislikon vai mitä lie rantaheinän suhinaa.
Ikääkin on tullut kaikille vuosi lisää, Terapeuttihan täytti 3 vuotta jo kesäkuussa. Vaatimattomasti koko Suomi liputti silloin, sattui olemaan Juhannuspäivä samaan aikaan.

Tänään ei oikeastaan mitään uutta kerrottavaa, elo sujuu entiseen malliin. Siis kuonot kohti uusia seikkailuja!

...ja jälkeen

En saanut "Ennen"-kuvaa tähän kun blogger huutaa error error, mutta laitetaan sitten jälkeen-kuvat. Yllättävän kauan possu kestikin "hengissä" mäyräkoiran hellässä huomassa. Tämä on ilmiselvästi Terapeutin mielilelu, se kuljetteli possureppanaa päivät pitkät ja vielä unilelunakin illalla.
Muuten en kyllä hirveästi ostele näitä leluja, mutta tällaisen voisin hankkia vielä kolmannenkin kerran, kesti nimittäin about kaks viikkoa, ja sehän on varsinainen saavutus!

Vipinää kintuissa

Kylläpäs viikko meni nopeasti. Mäyräkoira on juossut lenkillä milloin kenenkin kanssa. Tässä maisemakuvia lenkkipoluiltamme.

Hyi, ei tänne, näyttää tosi karsealta!

Tämä on paljon houkuttelevampi!

Ihania pitkiä metsäteitä. No, ehkä tie pysyy vaikka metsät kaatuvat ympäriltä...

Tuonne.

Tois puol jokke.

Veden säännöstelyä jokiuomassa.
Hyvää alkavaa viikkoa!

Pikaisesti eilisestä

Eilen olimme katselemassa näitä. Mäyräkoira ei tyrmistyksekseen päässyt mukaan.

Mutta löytyihän sieltä tuliainen, pikku possu! Yhden tällaisen on Terapeutti jo paloitellut lihoiksi. Kotiin jättäminen anteeksi annettu!

Ja mukaan lähti purkillinen maakunnan ihmetuotetta. Luotan hevosmiehiin. Tekstin mukaan auttaa ihon kutinaan, ihottumiin, psoriasikseen, jalkasilsaan ja toimii myös hyttyskarkotteena. Vaikuttava luettelo.
Olen laittanut sitä Terapeutin korvanlehteen (sisäpuolelle), koska se näyttää välillä punoittavan, sitä kutittaa ym. Ensimmäinen eläinlääkäri vaan vilkaisi sitä ja sanoi: Ei tulehdusta. Asia jäi silläkertaa siihen. Toinen eläinlekuri antoi liuosta sienimäiseen ihottumaan. Noh, liuospullo on tyhjennetty, mutta enpä tiedä. Välillä korva on ihan hyvä, sitten yhtäkkiä se alkaa taas kutista. No nyt mäyräkoiramme tuoksuu vienosti tervalta ja korva vaikuttaa aika ookoolta. En tiedä mitä Kirsi tästä sanoo, pitäs mennä syksyllä rokotuksille ja halutaan aika hänelle. Meillä on näköjään sama luottolääkäri, Sheriffit!

Kaasu pohjassa

Tässä teille taidekuvapläjäys siitä, miten mäyräkoiran energiatasot kasvavat loppuviikkoa kohti. Varmaan sitä energiaa tuli piuhoja pitkin, koska vauhti oli valoakin nopeampaa eilen illalla! Omat energiat tahtoo vaan tuossa vaiheessa iltaa olla menossa ihan eri suuntaan...
Näillä eväillä kohti viikonloppua!

Energinen viikko vasta alussa

Mitä, onko nyt maanantai?

Mistä sais virtaa?

Metsäkoira metsässä

Koska mäyräkoiran ihmiset ovat pari päivää mättäneet pihassa soraa, niin tänään oli pakko päästä metsään hirvikärpästen sekaan puusavottaan. Ihan ensiksi oli pakko kokeilla tätä vihreää keidasta puusavotta-alueen vieressä, mikä ihana sammalpeite!

Tänne suunnistettiin varsinaisiin metsätöihin.

Hyvin maastoutuu tappijalka.

Hei Isäntä, tää unohtui!

Rankojen raahaamisessa tienvarteen mäyräkoirasta ei ollut varsinaisesti apua, mutta meistä oli mukava kun koira pääsi päiväksi mukaamme. Hajuja ja jälkiä oli niin paljon, että mäyräkoira urvahti takaisin tullessa jo autoon. Työn raskaan raataja on päivänokosensa ansainnut.