Jaa pitäsköhän päivittää kesän saldoa välillä. Kuten kuvista näkyy kesän aikana on löytynyt vasenkätinen trimmaaja (minä) ja uitu on kirkasvetisessä Höytiäisessä. Kerrankin vesi on ollut "sopivan kylmää", yleensä tuntuu kuin jäiden seassa polskisi.
Kesä on ollut juuri sopivan helteinen mäyräkoiran makoiluun, iltalenkki on tehty puoli yhdentoista aikaan illalla vauhdikkaasti itikkameri vanavedessä. Terapeuttia itikat eivät näytä kuppaavan, jotain hyötyä siis tuosta turkistakin on. Terapeutti on siis viettänyt ansaittua kesälomaa. Leppoisa lomailu päättyi eilen Jälkikasvun rippijuhliin, silloin oli täystyö haukkua kaikki vieraat ja kyllä illalla sitten väsyttikin, myös ihmisiä.
Kiitokset siis lomatoivotuksista, Terapeutti otti ne ilolla vastaan. Itse tein kyllä töitäkin, täytyy tunnustaa että olen ihan itse kehittänyt itselleni työn jossa kesäloman pitäminen kesällä ei onnistu. Mutta pakolliset uintitauot kyllä pidetään! Mitään superihmeellistä ei ole tapahtunut, mitä nyt Siili-rouva katosi mystisesti pariksi-kolmeksi viikoksi, mutta oli eilen taas palannut maisemiin ja käveli jalkani yli tallin suojaan. Tai oikeastaan superihmeelliseksi voisi kyllä luokitella 10-vuotiaan kääpiökanamme elossaoloa, näyttää piristyvän päivä päivältä enemmän, viipottaa itsekseen vihellellen ympäri pihaa ja nauttii elämästä. Se hieman kismittää mäyräkoiraa.
No, viipotanpa tästä itsekkin töitten pariin. Tästä se taas lähtee, kirjoittelu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti