torstai 16. syyskuuta 2010

Kivikkokiipeilyä







Onkohan mäyräkoiria rauniokoirina? Tuli tuossa eilen mieleen kun katselin Terapeutin kiipeilyä kivikossa. Mäyriksethän on melkoisen ketteriä ja kokokin olisi kompakti (matkustamiseen) ajatellen rauniokoirien työaluetta (koko maapallo). Ja mikä vainu! Taitaa tyssätä rauniokoiraurat tuohon tottelevaisuuspuoleen...tämä on henkilökohtainen epäilykseni, mitään tietoa ei asiasta ole!

Missähän kaikessa tuota koiran vainua voisikaan hyödyntää, jos ihminen olisi viisaampi?

3 kommenttia:

Marja-Leena kirjoitti...

Itse olen ajatellut että ehdottomasti sienikoira olisi kätevä. Sen kun ilmaisisi vaan muutamat tietyt sienet:). Pohjoisemmassa Suomessahan löytyy sitä Japanilaisten suuresti arvostamaa sientä. En nyt mene vannomaan nimestä että muistan oikein - matsutake?? Ja hintaa jotain ihan posketonta. Sitten tryffelit olisivat aika hienoja. Onhan noita käyttöhaisuja. Mitenhän sen koiran saisi haistamaan malmeja. Kultaa esimerkiksi:) Löytyisihän noita eri haisuja ja arvokkaita sellaisia:)

Olet oikeassa. Ehkä meidän mäyris-ihmisten sisällä asuu pieni mäyräkoira. Itsepäinen ja joskus vähän homelo mutta aika rakastettava kuitenkin... Terveisin Ossi ja M-L

Aikku kirjoitti...

Australian rajalla käytetään koiria etsimään matkustajien tavaroista hedelmiä ja ruokaa yleensäkin, koska niiden tuominen maahan on kiellettyä. Mäyräkoira olisi aivan mainio tapaus etsimään ruokaa. Valitettavasti ainakin Olli löytäessään ruoan hotkaisee sen nanosekunnissa mahaansa.

Sohvi kirjoitti...

Joo, kyllä kanttarellikoira olis ihan kätevä...

Ollihan olisi oikea Tullimiehen Unelma, minkä löytäisi pistelisi myös poskeensa! Ei kasvavia biojätevuoria!