lauantai 27. elokuuta 2011

Tattikoiran koulutus, lyhyt oppimäärä

Hommahan menee näin:

Etsi metsästä se ainut sinne putkahtanut tatti.
Tuo se kotiin ja näytä koiralle, hoe samalla "tatti, tatti".
(koira vilkuilee sinua hämmentyneenä)

Piilottele tattia eri paikkoihin ja yritä saada koira kiinnostumaan sen löytämisestä.
(koira etsii kattia)
Ai niin, muista koirakarkit.

Pistä tatti koiran nenän eteen ja kun se koskettaa sitä kuonollaan, anna koirakarkki ja kehu ylitsevuotavasti.
(koira katselee hämmästyneenä tanssimistasi)
Piilota tattia taas eri paikkoihin, opasta koira sen luo.
Jee, se löytyi taas! Anna karkkia itsellesi ja koirakarkkia koirallesi.
Muutaman toiston jälkeen koira kyllä ymmärtää, että tattia on tökättävä kuonolla ja siitä saa namia. (katseessa on edelleen epäuskoa)

Siirry käytännön harjoituksiin:

Törmää metsässä ensimmäisenä tuoreisiin hirvinjälkiin ja yritä pysyä ryteiköissä koirasi tahdissa. Älä välitä naamallesi piiskaavista risuista ja hämähäkinseiteistä.

Yritä vaudissa vilkuilla niitä tatteja. Koirasi on päättänyt etsiä vähän suurempaa saalista. Se vetää koko ajan vastakkaiseen suuntaan. Kori täyttyy havunneulasista ja metsässä näyttää kasvavan vain myrkkysieniä.

Hoe silloin tällöin varmuuden vuoksi "tatti", ties vaikka koirasi muistaisi miksi olette metsään lähteneet.

Pysähdy vihdoin helpompikulkuisella sammalikolla, huokaise ja pyyhi hikeä. Koirasi nousee männyn runkoa vasten tarkastamaan oravan jälkiä. Samalla se tallaa metsän toiseksi ainoan pikkuruisen tatin päälle. Hetkellisesti mielesi kirkastuu ja näytät koiralle saaliin. Koira kävelee edestakaisin tatin yli ja miettii mihin se penteleen orava on mennyt.

Luovu toivosta ja palaa kotiin.

Seuraavan kerran mene eri metsään vain lenkille koiran kanssa, ilman koreja. Kanna löytämäsi tattisaalis sylissäsi kotiin.

Pitkä oppimäärä: hanki riistaveretön seurakoira.

7 kommenttia:

Kaunis Nelli kirjoitti...

ihana ♥
löysin tatteja metsästä, tulin kotiin ja laitoin korin eteisen lattialle. käänsin selkäni.... ja seuraavan kerran kun vilaisin koria niin nelli oli niiden kimpussa, syömässä herkkutattia...

Marja-Leena kirjoitti...

Hyvä Sohvi!!

Olen oikeasti miettinyt että voisiko koirasta (Ossistakin?) kouluttaa sienikoiran.Tämän Terapeutin rodun edustajan kanssa siinä kävisi juuri noin:) Paree hakee ne sienet ilman koiraa. Tattimaastot meillä on surkeat. Suppilovahveroita löytyy hyvinä vuosina:) Terveiset tatti-Terapeutille M-L ja Ossi:)

Marjaana kirjoitti...

Mahtava! Kylläpä tuli hyvät naurut :)

Ja niin, tervetuloa takaisin kesälomalta :)

Sheriffit ja palvelusväki kirjoitti...

Kiitos hyvästä jutusta! Sai ihan naurun herumaan. Kuvittelin jo itseni hokemassa tattia ryteikössä :)

Sohvi kirjoitti...

Kaunis Nelli: ehkä sinusta olisikin tattikoiraksi?

Marja-Leena: Onkohan mäyriksissä tattikoiria lainkaan, meidän koiruus on kyllä niin tuon riistan perään, että evvk nuo tatit/sienet. (paitsi hiivasieni on kiinnostunut koirastamme)

Marjaana: Hauska "tavata" taas. Ja onneksi mäyräkoiran tekemiset yleensä naurattaa - ainakin jälkeenpäin.

Sheriffit: Ole hyvä! Piti tätäkin kokeilla kun kympin uutisten pilapaloissa näkee niitä kivoja kanttarellikoiria. Taitaa olla mäyristen ura kyllä ihan toisella suunnalla. Vahinko, kun meidän kunnassa asuu se tattikeisarikin...lehdessä oli muuten kuva mäyräkoirien kokoisista herkkutateista, huomasitko? Niihin kyllä jo kompastuu ilman koiraakin.

Hyvää alkavaa viikkoa!

Tanja kirjoitti...

Hih...tuli ihan ääneen hymyiltyä. Useaan otteeseen samaa pohtineena " Miksi minulla on kaksi erittäin riistaveristä koiraa?" Moni asia olisi helpompaa mutta ei yhtään niin hauskaa ja mielenkiintoista kuin mäyristen kanssa,.

Sohvi kirjoitti...

Tanja: osuit asian ytimeen!