Mäyräkoiran juoksutarhan ainoa varjoisa paikka on tämä sireenien (syreenien?) keskellä oleva kuja. Koska Siili-rouva on nyt älynnyt pysytellä poissa tarhasta, Terapeutti on viettänyt siellä muutaman hetken päivässä. Pakollisen tarhakierroksen tehtyään se tulee päivystämään pikkulintuja, sen mielestä mitään kiehtovampaa ei olekkaan!Alunperin kuja on ollut kanalaumamme käytössä. 2000-luvun alussa meillä oli pari kanaa ja kukko, kunnes tuttavamme pyysi hätiin: Brahma-kanat ja kukko olivat vailla kotia tulevan navettaremontin vuoksi. Alkuperäinen omistaja ei halunnut niitä enää itselleen, joten ajoin adoptoimaan mielestäni muutaman kanan ja kukon lauman. Takaisin ajoin kyllä komean Hermanni-kukon kanssa, mutta kanoja oli toistakymmentä ja pari helmikanaakin seassa. Vasta siinä vaiheessa tuli mieleen soittaa Isännälle töihin, että öh, arvaa mitä on Hiacen takaosassa?
No touhuhan vähän karkasi käsistä, ensimmäisenä kesänä kanarouvat pyöräyttivät 16 tipua, koska emme hoksanneet mitä ne tekivät tallin nurkan takana: kolme pyöreää pesää oli tehty ulos, vaikka olimme tehneet sisälle mielestämme hienot pesät. No kyllä nekin sitten kelpasivat, kun älysimme harjoittaa syntyvyyden säännöstelyä. Parhaimmillaan meillä oli siis jotain 40 erittäin rauhallista ja sympaattista kanaa ja komeaa kukkoa. Silloinen Saara-mäyriksemme tuli muuten erittäin hyvin juttuun näiden kanojen kanssa, ruokakupilla koira ja kanat olivat sulassa sovussa!
Kuja on tehty juuri tätä laumaa varten, Isäntä sahasi moottorisahalla kahden vanhan sireeni-syreenin väliin kujan, jossa kanat saivat olla varjossa polttavalta auringolta. On se siis ennenkin paistanut!
Sitten tuli turman päivä. Muutama vuosi sitten eräs hirvimetsällä ollut koira säntäsi ajovimmassaan pihaamme ja teki selvää jälkeä suurimmasta osasta kanalaumaamme. Muutama pelastui ja nyt laumasta on jäljellä enää kaksi, toinen kultabrahma toinen kääpiökana, joka on jo tosiaan 10-vuotias. Näihin yksilöihin päätimme päättää kanankasvattajan uramme.
Tämä kirjoitus oli muuten sijaistoiminto, pitäis aloittaa yks työ, mutten saa sitä oikein millään alulle. Päätin sitten kirjoittaa tänne...!
4 kommenttia:
Tervetuloa takaisin. Teitä on kerinnytkin olla jo ikävä... Ajattelin, että olette lomalla vielä pitempään:) Minunkin on tehnyt mieli ottaa kanoja. Mutta mieheni on sitten tipauttanut minut maan pinnalle:) Enkä muutoin oikeasti haluaisi herätä kukonlauluun:)
Meillä Ossi on siirtynyt syömään allergiaruokaa. Neljännen tassutulehduksen kohdalla oli pakko uskoa elliä joka sanoi, että hänen mielestään ruoka-aineallergia. Ossi tulee piakkoin menemään testeihin jotta saataisiin selville (ehkä?) allergian aiheuttaja. Veikkaan maitotuotteita. Herkku on juusto!!
Kesäterveísiä Kirkkonummelta Ossi ja M-L
Heipparallaa! Me ei taidettu herätä kukonlauluun, mutta naapurit heräsivät kun nukkuivat lämpiminä öinä teltassa! No sitä maalaisidylliä silloin.
Säiden puolesta Terapeutin loma kyllä jatkuu, lenkitykset on myöhään illalla. Oma loma on nyt vähän sellaista epämääräistä, kun teen tässä kokoajan töitäkin.
Vai ruoka-aineallergiaa Ossilla, kerrothan sitten mille se mahdollisesti on allerginen. Veljeni koira kävi myös testeissä, tuloksia odotellaan. Itse suhtaudun hieman epäilevästi noihin kuivamuoniin, vaikka Terapeutinkin ruokavalioon yksi merkki kuuluu, muita syö tosi huonosti.
Mutta terveisiä teillekkin!
Ihana kirjoitus sireeneistä ja kanoista & kukkonsa kanssa! Harmittavaa, jotta suuri lauma meni pedon töytäisyllä, mutta onneksi jokunen jäi seuraksi.
Niin, olivat vissiin jo jonkin sortin nähtävyys kun tuossa pihassa vaeltelivat...
Lähetä kommentti