sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Puunausta

Kamera paljastaa näköjään kaikki sellaiset hapsut ja tupsut, mitä en paljaalla silmällä nyppimisen jälkeen huomaa, tai jotenkin ne nousevat sieltä jonkin ajan kuluttua ylös ja sekös on ärsyttävää. Siis koira oli nostettava vielä kerran jos toisenkin pöydälle ja yritettävä selättää turilaan turkkia kesäkuntoon. Terapeuttihan oli tästä vallan riemastunut ainoastaan sillä hetkellä kun se pääsi pöydältä alas.

No, nyt on sitten viimeinen silaus karvojen osalta tehty ja vielä pesinkin Terapeutin, joten säihkyvän puhdasta tuli. Melkoinen savotta, sanoisinko. Reippaalla kädellä karsin myös päätä, saas nähdä tunteeko Isäntä enää koiraansa kun tänään palajaa reissultansa.

Eilen kun katselin Terapeuttia muistui mieleen meidän pari lammasta joita keritsin pari kertaa vuodessa. Näyttää yhtä alastomalta kuin lampaat ilman villaa. Ihan kuin sieltä turkin kätköistä putkahtaisi ulos kokonaan uusi koira. Unohdun tuijottamaan sitä melkein ihmeissäni.

5 kommenttia:

Aikku kirjoitti...

Nyt taas melkein voisi sanoa, että lyhytkarvaisen kanssa pääsee tässä mielessä helpommalla. Onneksi mäyräkoiran kanssa ei koskaan pääse helpolla. Kasvattaa emännänkin luonnetta.

Marja-Leena kirjoitti...

Terapeutilla ihana kesä-look. Onneksi Ossia ei tarvitse kovin paljoa nyppiä. Se oli ehkä varttitunnin homma niin oli kesä-look kun sitä nypittävää ei ole kuin se paksu selänlevyinen "leijonanharja". No okei korvien sisäpuolet vielä suurimmaksi osaksi nyppimättä:) Terveisin M-L ja Ossi.

Sohvi kirjoitti...

Olli: Meillä ei ole koskaan ollut lyhytkarvaista mäykkyä, oli vaan "lyhytkarvainen karkeakarvainen" jolta irtosi tosi vähän sitä karvaa. Mutta joskus sellaisen löysin jalkapohjastani pystyssä töröttämässä, oli kuin neulalla pistettäis. Että joo, helpommalla siinä suhteessa pääsee, vaikkei ehkä muuten.

Niin, kai lyhytkarvaisestakin irtoaa karvaa näin keväisin?

Marja-Leena: Aika moneen junaan on näitä karkkareita tuon turkin puolesta. Nyt kun on kolmas menossa, ollaan käyty läpi myös kolme erilaista turkkia. Ensimmäisellä mäyriksellämme oli samanlainen turkki kuin Ossilla, toisella siis ei ollenkaan kun jäi lyhytkarvaiseksi ja tämä kolmas kasvattaa turkkia muidenkin edestä. No, ehkä kymmenen vuoden kuluttua olen mestari turkinnyppijä tai sit on sorminivelet niin kuluneet, että turkki saa rauhassa rehottaa! Ottaa oikeasti sormiin!

Isäntä huomasi muuten heti ovella muutoksen koiran lookissa. Tätä ei tapahdu koskaan kun olen itse käynyt "trimmaajalla". Ehkä värjään seuraavan kerran hiukseni vihreäksi :)

Arttu kirjoitti...

Mäyräkoiran jouhi jalkapohjassa on todella tuskallista! Viime kesänä ihmettelin aikani, mikä piikki on jalassa, kunnes hoksasin mikä se oli. Pinsetit on tarvittu joka kerta sen kivun poistoon.

Hmm, ehkä et päästä omaa karvahattuasi ihan niin reheväksi kuin Terapeutilla, siinä voi olla selitys miksei sitä niin suuresti huomata :)

Terapeutti on oikein siisti trimmauksen jälkeen, ja nassu perin hellyttävä.

Sohvi kirjoitti...

Mai: Edellisen koiran aikaan nilkutin useampaan kertaan, kiitos koirankarvojen.

Olisin melkein kiitollinen jos oma kuontaloni kasvaisi samaa tahtia kuin Terapeutilla, kevättalvesta muistutetaan kyllä toisiamme!

Kiitos, trimmaus on jälleen taas syksyllä edessä, tosin ei ehkä näin totaalinen kuin talven jälkeen.