Tässäpä listaus asioista, joista mäyräkoirat ovat vuosien varrella jääneet mieliimme. Niin kultaisia kuin ne ovatkin, niillä on myös omat päähänpinttymänsä ja tässä muutama esimerkki:
Lumien putoaminen katoilta Asia joka saa mäyräkoiran raivon valtaan. Se kyttää ovenraossa ja livahtaa heti tilaisuuden tullen minkä tahansa rakennuksen räystään alle huutamaan ja saa jo sillä aikaiseksi lumivyöryn niskaansa.
+ ei tarvitse katsoa pakkasmittariin huomatakseen että on taas suojasää
+ koira pysyy pihassa niin kauan kuin on lumia katoilla
+ koira saa hyötyliikuntaa säntäillessään ulkosaunan, tallin, autotallin ja talon välillä
- ihmiset kärsivät ylimääräisistä sydämentykytyksistä pelätessään koiran jäävän lumien alle
- melutaso ylittää sallitut desibelit
Aamuherätys klo 5 Yhtäkkiä mäyräkoira päättää, että sillä on aina nälkä klo 5 aamulla. Toistuvien aamuherätysten jälkeen ihmiset siirtävät iltaruokintaa myöhäisemmäksi, muttei mäyräkoira muista sitä enää seuraavana aamuna. Lopulta ihmiset havahtuvat joka tapauksessa siihen, että mäyräkoira hiipii kohti sänkyä, nousee varovasti sen reunalle ja ojentaa hitaasti väräjävän pitkän kielensä kohti ihmisen poskea. Mäyräkoira varmistaa asiaa 5 min. välein.
- verrattavissa kiinalaiseen kidutusmuotoon
Pöydälle kiipeily Televisiosta on nähty rauniokoirien ketterää työskentelyä ja mäyräkoira päättää soveltaa sitä käytännössä. Ihmiset oppivat laittamaan tuolit pöydän alle. Valitettavasti anopin kesämökillä on pirttikalusto ja ihmisillä lyhyt muisti. Jauhelihapihvit suoraan paistinpannulta maistuvat mäyräkoiralle erittäin hyvin. Anoppi on sanaton.
+ kun olet poissa kotoa, aivosi käyvät ylikierroksilla yrittäessäsi muistaa, tulivatko ne tuolit pöydän alle ja mitä jäi pöydälle; vireystasosi on hyvä koko päivän
- kaasujalkasi on usein liian raskas, mietit jo valmiiksi mitä selität poliiseille
- et pysty keskittymään töihisi/opiskeluusi, koska näet mielessäsi miten mäyräkoira punkee pöydälle, tuolien kaatuillessa, ei kai se vaan hyppää sieltä alas?
+ väität vieraillesi, että mietitte uutta sisustustyyliä, koska tuolit ovat nyt kaukana pöydästä siis koko keittiöstä...
+/- muistat ulkoa myrkytyskeskuksen numeron
Lukeminen kannattaa aina Jörnillä ei ole ollut mäyräkoiraa? Koska kirjastomme ja olohuoneemme ovat samaa tilaa, on koirillamme ollut aina oiva tilaisuus tutustua kulttuuritarjontaan kirjallisessa muodossa. Valitettavasti osa kirjoista on ollut kirjaston omaisuutta.
+ hyllyssämme on kirjoja, joita emme olisi sinne muuten hankkineet
- repaleinen ulkoasu
- joskus täytyi tilata harvinainen kirja kirjakaupan kautta (kirjastoon) ja se se vasta kalliiksi tuli
- taas uutta sisustustyyliä: hyllyt katonrajassa!
Yksin kotona Ei kivaa, päättää mäyräkoira. Alussa se ulvoo oven takana niin että rappukäytävä raikaa. (kerrostalo) Opetan sitä olemaan yksin istumalla kahvilla naapureiden luona. Naapurit ovat joko kilttejä tai kuuroja, sillä he eivät suostu kuulemaan metakkaa. Mäyräkoira on hermoromahduksen partaalla saapuessani kotiin. Kuukausien liiallinen kahvinjuonti aiheuttaa vatsanväänteitä ja käsien tärinää. Mäyräkoira ei muuta tapojaan.
Muutto rivitaloon rauhoittaa hieman tilannetta. Ulvominen loppuu, mutta remontti alkaa. Mäyräkoiran tekemänä. Lisäksi tulevat pissiskelyt yllättäviin paikkoihin, kuten sänky ja sohva. Argh! Ihmiset alkavat olla hermoromahduksen partaalla. Yhtään harkitsematta he ottavat mäyräkoiralle kaverin: toisen mäyräkoiran! Oho, ei tullut mieleen, että nythän ei ollakkaan yksin vaan kaksin kotona.
+ toinen koira rauhoitti tilanteen (olisi voinut käydä toisinkin)
+ ihmisen vireystila edelleen huipussaan, aivot raksuttivat mitä kaikkea kaksi koiraa voi tehdä
+ aktivointi tarpeetonta, ellei jopa kiellettyä
+ koirat yllättivät olemalla nukkumassa kun tulin kotiin
+ jännittävä elämä
- jatkuva jännittävä elämä väsyttää henkisesti
- taas uudet sisustussuunnitelmat
Nämä tempaukset ovat tapahtuneet eri koirien kohdalla ja vuosien saatossa, joten nythän niitä jo muistelee vähän huvittuneestikkin. Silti meillä on edelleen mäyräkoira...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Onpas teillä ollut kekseliäitä mäykkyjä:) Ossi on onneksi aamu-uninen eikä ulvo kuin satunnaisesti silloin kun naapurin Fiinalla on juoksuaika. Silloinkin ollut aika hyvin yöt hiljaa. Varoina korvatulpat.
Tuoleille herra ei edes yritä. Tippui kerran hallitsemattomasti kun yritti hypätä syliin ja sen jälkeen on yrittänyt vain kiivetä syliin kunnes lopputulos on että nostetaan syliin :) Terveiset lumikaaoksesta Ossi ja M-L
Ehkä tuo kekseliäisyys onkin mäykyn parhaita puolia; sitten sattuu näitä ylilyöntejä, mitkä me ihmiset muistamme siellä kiikkustuolissakin!
Näinhän tietysti pysyy elämäkin jännänä :D
Itse olen kerran jos toisenkin jäänyt rappukäytävässä naapureille kiinni salakuuntelusta oven takana (pitääkö mäykky elämää). Se on vähän noloa, liekkö ovat aatelleet, että ukkoa vahdin oven takaa xD
Että veti suuta hymyyn tämä salakuunteluteoria!:D
Lähetä kommentti