No hah hah, olinpas kerrankin oikeassa, ilmastohan totta tosiaan lämpeni tänään peräti -13 asteeseen! Päästiin Terapeutin kanssa tekemään puolikas pienestä lenkistä ja se on jo jotain se!Tuossa viime syksynä manailin Terapeutin rei'ittämää villapaitaa. Koska sukulaistätini tietää tyylini (ei ihan yllä muodin huipulle), oli hän bongannut minulle kolme lähes uutta villapaitaa jostakin tuttunsa kirpputorijutusta. Yksi on sellainen norjalaistyylinen 100% villaa oleva itsekudottu ihanuus. Koska Terapeutti on myöskin silminnähden ihastunut kaikkiin villatuotteisiin, päätin lahjoittaa sen omin pikku hampain rei'ittämän villapaidan nukkuma-aluseksi sen omaan punkkaan. Viime yön se nukkui sen yllä ja vähän allakin ja aamulla se jäi vielä yksin yläkertaan nukkumaan, mitä se ei koskaan ennen ollut tehnyt.
Päivän mittaan, kun sekä punkka että koira oli raahattu alakertaan (villapaitoineen), ilmeni että sehän on ottanut villapaidan vartioinnin oikein sydämenasiakseen. Yleensähän mäyräkoira makaa sohvalla selällään täydessä unessa, mutta nyt se piti lähistöllä hiiviskeleviä kissoja tarkasti silmällä ja ilmoitti milloin tultiin liian lähelle sen Rakkainta Omaisuutta. Itse asiassa tulikin siinä samalla huomattua, että sehän kanniskelee aina vain minun tossujani tai villasukkiani, ei muiden perheenjäsenten. Ja nyt annoin sille aarteista suurimman, oman vanhan villapaitani. Auts! Tulikohan tehtyä mäyräkoiran kokoinen moka nyt?
No, pitää huomenna rauhoittaa tilanne ja jättää kaikki minulle kuuluva villainen omaisuus yläkertaan, paitsi villasukat ja villapaita päältä! Toivon vielä sen verran ilmaston lämpenemistä, että päästään koiran kanssa jo täyspitkälle lenkille, johan tässä höperöityy pian itsekkin.
Oho, nyt menee jo huomisen puolelle, joten nukkumaan siis hyvää yötä!
1 kommentti:
No meillä on sitten suurinpiirtein yhtä lämpöstä tai kylmää miten tuon nyt haluaa ilmaista. Eivät ole meidänkään lenkit hurjia. Pisin lenkki Ossin kanssa tänään naapurikoiran talolle ja takaisin (noin 1,5 km). Ja juuri kun oltiin päästy kolmella jalalla takaisin -siis Ossi - soitti naapurin Leena että lähdenkö hänen ja Ossin Rakkaan kanssa lenkille. No emme lähteneet. Onneksi Fiina ei kysynyt Ossilta:)
Vai tykkää teidän Terapeuttikin jyrsiä ja repiä. Ossille olen kutonut jo toisen oman räsymaton kangaspuilla. Ensimmäinen pantiin ihan palasiksi. Tämä toinen on kestänyt yllättävän hyvin - toistaiseksi. Vain pari pientä nikerrettyä kohtaa. Seuraavan maton taidan kutoa jostain teräslangalla vahvistetusta kuteesta...
Juu saisi nämä etelänkin pakkaset hellittää. Yritän kuitenkin aina ajatella niitä jotka laskettelevat, hiihtävät ja muutoin vain tykkäävät lumesta. Taidan olla kuitenkin vähemmistönä kun ajattelen että minä eläisin varsin hyvin täysin ilman talvea. Terveisiä paksumaha-Ossilta (söi äsken peuran kylkirustoja) sekä emännältä.
Lähetä kommentti